Pääministeri Jyrki Katainen kantoi huolta kotiäitien työllistymisestä ja eläkkeistä. Vertauskohtana olivat olot Ruotsissa.
Ehkä suurin yksittäinen syy pienten lasten vanhempien joustavaan työssäkäyntiin Ruotsissa löytyy ainakin näin ulkopuolisen tarkkailijan arvion mukaan työmarkkinoiden joustavuudesta. Ruotsissa vanhempainrahakautta voi pitää pätkissä ja jaksoissa lapsen seitsemän ensimmäisen ikävuoden aikana. Samoin vanhempainrahakauden kustannukset on tasattu vakuutusjärjestelmällä.
Suomessa on pitkä matka siihen, että EK (Elinkeinoelämän keskusliitto) ja työntekijäjärjestöt sopisivat...
More
lapset
Kotihoidontuesta väännettiin kättä
Kristillisdemokraattien linja on selvä. Perheillä tulee olla oikeus päättää, miten kotihoidon tukea käytetään. Emme pystyneet tätä tässä vaiheessa aivan turvaamaan, mutta tuen kesto ja taso säilyvät.
Mutta jotakin hyvääkin. Hallitus tulee korostaneeksi sitä, että lapsi tarvitsee isän ja äidin. Erinomaista. Isät saattavat käytännössä joutua nostamaan kotihoidon tukea. Eiköhän vajaan 340 euron korvaus (+ erilaiset lisät) ala tuntua kovin pieneltä ja tämän myötä aleta esittää korotusvaatimuksia.
Jotkut kiireisimmät ovat vaatineet KD:n lähtöä hallituksesta. Eiköhän ole hyvä, että hallitukses...
More
Viisaita SUPERajatuksia lasten päivähoidosta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SUPER on julkaissut kiintoisan tutkimuksen jäsentensä käsityksistä päivähoitotyössä. Monet havainnot ansaitsevat tulla mainituiksi tässäkin.
Kuntien päivähoidossa oli vuonna 2010 yksivuotiaista yksi prosentti, kaksivuotiaista 48% ja 5-vuotiaista 72%. Laajan kansainvälisen tutkimuksen mukaan päivähoidon riskitekijöitä ovat lapsen liian varhainen ikä hoitoon tultaessa, liian pitkät hoitopäivät, liian suuret ryhmät ja usein vaihtuvat tai epäpätevät hoitajat.
Päivähoito kuuluu koko lailla tasaisesti joko opetustoimen tai sosiaalitoimen alaisuuteen. Kolmasos...
More
Tarvitsemme uusia hyvinvoinnin tukitoimia
Syrjäytyminen ei ole enää vain alueellinen, syrjäseuduille keskittyvä ilmiö, vaan myös taajaan asuttujen kasvukeskusten ongelma. Sosioekonomiset erot ovat jatkuvassa kasvussa. Niiden vaikutukset eivät ilmene vain koko väestön kattavina tuloerojen kasvuna, vaan myös terveys- ja hyvinvointieroina.
Sijoitettujen lasten hoitokustannukset maksavat Suomen kunnille yli 600 miljoonaa euroa vuosittain. Summa on kasvanut lähes 200 miljoonaa euroa viidessä vuodessa. Laitoshoitoon sijoitetun lapsen hoito maksaa n. 70.000 €/vuosi ja perhehoito n. 16.000 €/vuosi. Jos nuorella on päihde- tai huumeongelmia...
More
Lapsiperheiden köyhyys vaatii erityistoimia
Tiistaina 27.11. vietettiin kansainvälisen köyhyyden päivää. Köyhyysrajana Suomessa pidetään kuuttakymmentä prosenttia keskitulosta. Tämän rajan alapuolella on merkittävä määrä myös lapsiperheitä. Eräiden arvioiden mukaan noin 150 000 lasta elää köyhyydessä.
Erityisiä toimenpiteitä tarvitaan niissä tilanteissa, joissa köyhyys periytyy sosiaalisista ja taloudellisista syistä. Perheet ja usein erityisesti yksinhuoltajat tarvitsevat rinnalla kulkemista ja kuntien sekä vapaaehtoisjärjestöjen aktiivisia toimia.
Osa laskennallisen köyhyyden lisääntymisestä johtuu verotuksesta, joka viime vuosi...
More