Jouko Jääskeläinen ehdolla jatkokaudelle KD:n puoluevaltuuston puheenjohtajaksi
– puoluevaltuuston puheenjohtajiston vaali Savonlinnan puoluekokouksessa lauantaina 29.8.2015.
ESITTELY
Olen vantaalainen puolisoni Ritvan kanssa. Kolme lastamme asuu Varsinais-Suomessa ja iloitsemme kahdesta lapsenlapsesta. Olen hyvää 1952 vuosikertaa, Helsingin olympialaisten ja Armi Kuuselan ajalta Minulla on ollut ilo palvella puoluetta viidellä vuosikymmenellä. 1970-luvulla aloitin Kymen piirissä, opiskelijapolitiikassa Tampereella ja piirisihteerinä Pohjois- Hämeessä. 1980-luvulla toimin puoluesihteerinä, johon tehtävään minut valittiin seitsemän kertaa. 1990-luku keskittyi eduskuntaan, jossa minulle on kertynyt yhteensä neljä kautta.
2000-luvulla sain tehdä väitöskirjan yhteisöllisyydestä ja Israelista sekä oppia valtakunnallisen järjestön talousjohtajaksi ja piirijohtajaksi. 2010-luvun alku sujui hallituspuolueen kansanedustajana mm. ryhmävastaavana valtiovarainvaliokunnassa hoitamassa KD:n osalta talousarvioneuvotteluja. Olen vuoden loppuun valtioneuvoston nimeämän Kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja. Vantaan kaupunginvaltuustossa toimin seitsemättä kautta.
Vastaukset puolueen vaalitoimikunnan esittämiin kysymyksiin:
1. Miten omalta osaltasi pyrit vaikuttamaan, että KD:stä tulisi 10 % puolue seuraavan neljän vuoden aikana?
Tärkeintä on, että omassa sydämessämme tuntuu polte asiamme puolesta. Silloin jaksamme emmekä jätä työtä kesken. Tulokseen vaikuttavat puolueen näkyvä kärki sekä poliittinen tilanne. KD:llä on nyt oivallinen tilaisuus nostaa sanomansa vahvasti näkyviin. Mentorointia, nuorten ja varttuneempien yhdessä tekemistä on tarpeen tukea. Käännetään katseemme heihin, joilla ei ole ketään puolestapuhujaa. Tänään joku pienyrittäjäkin voi kuulua juuri heihin. Aktiivisuudella, politiikan keinoilla, huolellisella strategiatyöllä ja joukkuepelillä on mahdollista nostaa kannatus kaksinkertaiseksi. Suurempi kasvu tarvitsee tuekseen henkistä ja hengellistä muutosta.
2. Oletko enemmän visionääri vai käytännön toimija? Lyhyt perustelu.
Olen kokenut molemmat asiat tärkeiksi. Jo opiskeluaikana olin organisoimassa eduskuntavaalilehtien jakelun Kouvolassa Kymen vaalipiirissä. Samalla aloittelin ideologista työtä mm. sosiologian sivulaudaturtyössäni, joka käsitteli taloudellista oikeudenmukaisuutta juutalaisen kansan lainsäädännössä. Pohjois-Hämeen eli Pirkanmaan piirin sihteerinä sain puoluetoimiston väeltä nimityksen ”Hämeen nopea” ripeyteni myötä. Ideologista työtä tehtiin mm. nuorisojärjestön kanssa.
Hallitustaipaleemme aikana ryhmän edustajana hoidin talousarvioneuvottelut valtiovarainvaliokunnassa. Saimme aikaan mm. korjausavustukset rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille sekä eräitä muita hyviä hankkeita. Nyt on syytä lähteä vahvasti liikkeelle myös talous- ja ideologiaulottuvuuden kanssa. Pohjoismaissa on korostettu vapautta ja yksilön vaikutusmahdollisuuksia. Nyt sekä EU:n että kansainväliset paineet ovat siirtämässä päätöksentekoa ja valtaa yhä kauemmas kansalaisista, yrittäjistä ja työntekijöistä. On nostettava esille vallankäyttöön ja talouden hoitoon liittyviä terveitä periaatteita. Muutoin vallankäyttö vinoutuu ja talous eriarvoistuu.
3. Mitä näet luovuttamattomana Kristillisdemokratiassa?
Meidän tulee antaa tuki ja apu heikoimmille. Kukaan ei saa jäädä oman onnensa nojaan taloudellisista syistä tai välinpitämättömyyden vuoksi. Kehitysyhteistyö on tapa jakaa yhteistä taakkaa. Kristillisen opetuksen ja julistuksen turvaaminen eri elämänvaiheissa on aivan keskeistä. Nimemme mukaan tärkeitä ovat vapaus eli demokratia sekä päätöksentekoa ohjaavat kristilliset arvot. Juutalais-kristillinen perintö ohjaa meitä yhteisöllisyyteen, noudatamme kestäviä arvoja yhdessä ja vapaaehtoisesti. Arvoiltaan liberaali yhteiskunta on lopulta hauras ja voi olla tuhoisa terveelle taloudelle sekä jopa uskonnon- ja sananvapaudelle. Kymmenen käskyä on monen muun hyvän ulottuvuuden lisäksi myös ensimmäinen ihmisoikeuksien julistus.
Olen ollut kriittinen eräille piirteille Euroopan Unionissa ja vastustin myös siirtymistä yhteisvaluutta euroon. Asiat eivät ole mustavalkoisia, mutta monet alkuaikojen kritiikin aiheet ovat todellisia. Hankalan Kreikan tilanteen hoitaminen on nostanut esille vaatimuksia keskitetymmästä vallankäytöstä euroalueella, mikä tulee torjua. Taloudellisia ja poliittisia motiiveja ei saisi sekoittaa.
4. Mitä mielestäsi kuuluu puoluevaltuuston puheenjohtajan ydintehtäviin? Missä tehtävissä sinulla on eniten vahvuuksia?
Puheenjohtajatehtävissä olen havainnut, että sopiva annos huumoria auttaa viemään asioita eteenpäin. Koskaan ei saa olla ilkeä, huumoria voi kohdistaa neutraalisti tai itseensä. Vien asioita napakasti eteenpäin mutta pohdiskelullekin on jätettävä tilaa. Minulla on aikaa ja mahdollisuuksia kiertää tukemassa elintärkeää ruohonjuuritason työtä. Puoluevaltuuston tehtävänä on arvioida puoluejohdon ja puolueen toimintaa puoluekokousten välisenä aikana. Saavutammeko tavoitteet ja onko viestimme selkeä?
Kyky arvioida asioita on tärkeä. Perinteisesti asiat on jaettu maallisiin ja hengellisiin. Jakaisin asiat mieluummin yhteiskunnan rakenteita koskeviin, yksilön moraalisia ratkaisuja käsitteleviin ja uskoon liittyviin. Kaikilla on liittymäkohtansa arvoihin. Jokin osa aatteellisesta valmistelutyöstä voitaisiin tehdä puoluevaltuuston jäsenten ja pienten työryhmien toimesta. Tietotekniikka antaa siihen mahdollisuuksia. Jäsenillä voisi olla myös koordinoituja tehtäviä ajankohtaisten kysymysten ja kannanottojen valmistelussa. Olisiko yhteinen pidennetty viikonvaihde kauden alkuvaiheessa tarpeen?
Yhteystiedot:
jouko.jaaskelainen@kd.fi, puh 050 512 0782
