Avioliiton rajaaminen yhden miehen ja yhden naisen väliseksi on perusteltua, koska vain tämä suhde poikkeaa kaikista muista mahdollisista suhteista. Kyse ei ole mielivaltaisesta, vaan perustellusta rajauksesta. Asialle on monesta näkökulmasta aivan riittävät perustelut.
Mikä on avioliiton tarkoitus? Se on huolehtiminen, yhteen liittyminen, hoivaaminen. Kaksi monin tavoin erilaista ihmistä, mies ja nainen, liittyvät yhteen. Historia kertoo, että hyvissä tapauksissa sen on vahvistanut lähiperhe, suku, yhteiskunta ja kirkko. Onnellisissa tapauksissa rakkaus ja liitto ovat kestäneet koko eliniän. Historiallinen kokemus on opettanut, että hyvässä tapauksessa liitto on ollut yhden miehen ja yhden naisen liitto.
Mikä tekee aloitteen ongelmalliseksi. Se, että siinä etsitään eräiltä keskeisiltä osiltaan erilaiselle liittymiselle virallista asemaa ja statusta avioliittona.
Luomakunta ja Luojamme opettavat meille, että alussa Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. Kahdesta persoonasta huolimatta tässä on tuntua yhdestä ja yhteen liittyneistä. Toivon ja uskon, että rakkautemme lainsäädännöllinen muoto saa säilyä tällä perustalla edelleenkin.
(viittaus kohdistuu 1. Moos. 1:27)
