Toimin kaudella 2011–2015 Kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtajana.
Kehityspoliittinen toimikunta (KPT) on valtioneuvoston asettama neuvoa-antava elin, joka seuraa ja arvioi Suomen toimintaa kehitysmaiden tilanteeseen vaikuttavilla eri politiikkalohkoilla. Se arvioi myös kehitysyhteistyön laatua ja vaikuttavuutta sekä seuraa julkisten kehitysyhteistyömäärärahojen tasoa. Toimikunta on parlamentaarisesti ja yhteiskunnallisesti edustava.
Rahavirrat kehitysmaihin ovat kasvaneet (KD-lehti 12.06.2014)
Blogikirjoitukseni aiheesta:
Kehityspoliittisen toimikunnan tiedotteet:
Tiedote 3/2015, 2.9.2015
Kehityspoliittinen toimikunta: Kehitysyhteistyön leikkaukset murentavat tuloksia ja Suomen kansainvälistä kuvaa
“Kehitysyhteistyöhön kohdistuu historiallisesti suurimmat ja muihin sektoreihin verrattuna suhteellisesti mittavimmat leikkaukset. Kaikkiaan hallitus leikkaa 330 miljoonaa euroa lahjamuotoisesta kehitysavusta. Myöskään päästökauppatuloja, joita kertyi esimerkiksi viime vuonna 69 miljoonaa euroa, ei enää ohjata kehitysyhteistyöhön. Vastoin Suomen kansainvälisiä sitoumuksia myös ilmastorahoitus katetaan vähenevistä kehitysyhteistyömäärärahoista. 130 miljoonaa euroa muutetaan lahja-avusta laina- ja pääomasijoituksiksi, joilla on määrä tukea yksityisen sektorin roolia kehittyvissä maissa. Samanaikaisesti hallitusohjelma kuitenkin painottaa entistä enemmän kehitysyhteistyön tuloksellisuutta.
Leikkaukset toteutetaan täysimääräisinä jo vuoden 2016 alkupuolella. Etupainotteinen aikataulu vie pohjan hallitusohjelman peräänkuuluttamilta tuloksilta, sillä ne eivät jätä tilaa rationaaliselle päätöksenteolle. Leikkauslinjaa ei myöskään suhteuteta tuloksiin, vaan päätös on poliittinen.
“Moni yhteistyösuhde ja positiivinen muutosprosessi katkeaa leikkauksiin. Menetämme pitkällä aikavälillä investoitua taloudellista ja henkistä pääomaa sekä kumppaniemme luottamuksen“, toteaa kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Jouko Jääskeläinen (kd).”
Tiedote 1/2015, 14.4.2015
Kehityspoliittinen toimikunta: Kehityspolitiikalle pysyvä perusta ja selkeät tavoitteet
Hallituskausittain vaihtuva kehityspoliittinen ohjelma ei palvele kehityspolitiikan pitkän aikavälin tavoitteita eikä tarjoa riittävää ohjausta niiden saavuttamiseksi, arvioi Kehityspoliittinen toimikunta (KPT). Se suosittelee kehityspolitiikan päätavoitteiden ja toimintaperiaatteiden vakiinnuttamista vaihtuvia politiikkaohjelmia pysyvämmälle tasolle, kuten kehitysyhteistyölakiin.
Toimikunnan mukaan kehityspolitiikan päätavoitteet – köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen ja kestävän kehityksen edistäminen – samoin kuin kehityspolitiikan arvot ja toimintaperiaatteet tarvitsevat nykyistä pysyvämmän perustan. KPT esittää seuraavan hallituskauden alkuun pääministerin ilmoitusta, joka varmistaa kehityspolitiikan pääelementtien jatkuvuuden ja toimii valmisteluvaiheena mahdolliselle kehitysyhteistyölaille.
“Muutoksen tarkoitus on tehostaa ja terävöittää kehityspoliittista ohjausta ja keskittää se konkreettisten välitavoitteiden, resurssien ja toiminnan painopisteiden linjaamiseen”, KPT:n puheenjohtaja, kansanedustaja Jouko Jääskeläinen (kd.) sanoo.
“Nyt hallitusohjelman lupaukset ja kehityspoliittisen ohjelman painopisteet eivät näy yksiselitteisesti kehitysyhteistyörahoituksen kohdentamisessa. Erityisesti yksityissektorille suunnattu tuki ja yhteistyömuotojen kehittäminen ovat jääneet odotettua vaatimattomammalle tasolle”, Jouko Jääskeläinen kiteyttää.
Tiedote 71/2014, 26.3.2014
Kehityspoliittinen toimikunta: Kehitysyhteistyörahat tipahtavat kehyksessä alle kipurajan
Hallituksen säästöpäätökset kehysriihessä tekevät suuren ja tuntuvan loven myös Suomen kehitysyhteistyöhön. Leikkaukset tarkoittavat myös, että Suomi jää kauaksi lupaamastaan 0,7 prosentin tasosta verrattuna bruttokansantuloon.
”Jo ensi vuonna kehitysyhteistyörahat tipahtavat kipurajalle, 0,5 prosenttiin bruttokansantulosta. Tätä tilannetta hallituksilla on mahdollisuus korjata, kun vuositasolla lopullisista luvuista päätetään”, muistuttaa kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jouko Jääskeläinen.
Suomi on sitoutunut EU:ssa juuri ensi vuonna 2015 saavuttamaan 0,7 prosentin tavoitteen. Sen lisäksi Suomi on sitoutunut YK:n ilmastoneuvotteluissa kasvattamaan ilmastorahoitustaan köyhille maille, ja kehitysyhteistyövaroja käytetään myös tähän tarkoitukseen.
Tiedote 38/2014, 13.2.2014
Kehityspoliittinen toimikunta: Säästäminen kehitysyhteistyöstä olisi lyhytnäköistä politiikkaa
Säästäminen kansainvälisestä kehitys- ja ilmastorahoituksesta olisi lyhytnäköistä politiikkaa, vaikka Suomen taloustilanne onkin vaikea, toteaa kehityspoliittinen toimikunta tuoreessa kannanotossaan.
”Keskustelussa kehitysyhteistyöstä unohtuu helposti, että Suomikin hyötyy siitä monin tavoin. Globaalin köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen on meidänkin etumme”, muistuttaa toimikunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jouko Jääskeläinen.
”Kehitysyhteistyöllä saavutetaan tuloksia ja tuetaan myös yksityisen sektorin ja liiketoimintaympäristön kehittymistä. Se luo mahdollisuuksia suomalaisellekin elinkeinoelämälle. Nykyistä enemmän pitäisi panostaa vastuulliseen kehitysmaaliiketoimintaan, joka koituu sekä Suomen että kehitysmaiden hyväksi.”
Tiedote 69/2013, 22.3.2013
Kehityspoliittinen toimikunta: Kehitysyhteistyön leikkaus kohdistuu köyhimpiin – päästökauppatulot oikeaan osoitteeseen
Hallitus leikkasi kehysriihessä kehitysyhteistyön määrärahoja 29 miljoonalla eurolla vuosittain 2015-2017. Vuoden 2015 määrärahaan on jo aiemmin tehty 30 miljoonan leikkaus, ja vuosien 2013-2014 rahat on jäädytetty viime vuoden tasolle.
Päätös ei vastaa hallitusohjelman tavoitetta varmistaa kehitysyhteistyössä tasainen määrärahakehitys, jonka puitteissa 0,7 prosentin taso bruttokansantulosta voidaan saavuttaa. Kehitysyh¬teistyö uhkaa nyt pudota alle 0,5 prosenttiin bruttokansantulosta vuonna 2015. Samana vuonna Suomi ja muut EU-maat ovat luvanneet saavuttaa 0,7 prosentin tason. Sen lisäksi Suomi on sitoutunut YK:n ilmastoneuvotteluissa kasvattamaan ilmastorahoitustaan köyhille maille.
”Kehitysyhteistyön leikkaukset kohdistuvat maailman köyhimpiin ihmisiin, siksi ne eivät ole oikeutettuja. Samalla kärsivät Suomen kansainvälinen uskottavuus ja kyky vastata globaalin köyhyyden ja ilmastonmuutoksen haasteisiin”, toteaa KPT:n puheenjohtaja, kansanedustaja Jouko Jääskeläinen.
Jääskeläinen on kuitenkin tyytyväinen kehysriihen päätökseen ohjata kaikki päästöoikeuksien huutokaupasta kertyvät tulot kehitysyhteistyöhön ja kansainväliseen ilmastorahoitukseen sitä mukaa kuin niitä kertyy.
Tiedote 267/2012, 14.11.2012
Kehityspoliittinen toimikunta: Päästökauppatuloja tarvitaan kehitysyhteistyön 0,7-tavoitteen saavuttamiseen
Kehityspoliittinen toimikunta (KPT) kannustaa hallitusta ryhtymään toimiin, jotta hallitusohjelman tavoite nostaa kehitysyhteistyövarat 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta toteutuisi vuoteen 2015 mennessä. Päästöoikeuksien huutokaupasta saatavia tuloja tulisi ohjata kehitysyhteistyöhön ja ilmastotoimiin.
“Suomen kehitysyhteistyörahoituksen kasvu viime vuosina on ollut rohkaisevaa. Suomi nousi OECD-maiden kärkikaartiin ja kohti edistyksellistä 0,7-maiden leiriä. Nyt kasvu-ura on kuitenkin katkennut”, toteaa KPT:n puheenjohtaja, kansanedustaja Jouko Jääskeläinen.
Vuonna 2011 viisi maata ylitti kehitysyhteistyörahoituksessaan 0,7 prosentin tavoitteen: Ruotsi, Norja, Tanska, Alankomaat ja Luxemburg. Suomen kehitysyhteistyö oli 0,53 % bktl:sta.
