Muutama viikko sitten tuli 46 vuotta täyteen tapahtumasta, joka mullisti Lähi-idän. Kuuden päivän sodassa Israel voitti naapurinsa, jotka suhtautuivat vihamielisesti juutalaiskansan olemassaoloon. Muutos syntyi siinä, että median silmissä pieni David alkoi näyttää Goljatilta. Viimeiset vuosikymmenet on yhä kiihtyvässä määrin puhuttu palaamisesta vuoden 1967 rajoihin.
Tänään esitetään erilaisia rauhanratkaisuja. Israel onkin luopunut kokonaan Gazasta ja saanut siitä kiusakseen enemmän ja vähemmän jatkuvan rakettiuhan.
Samaan aikaan merkittävä poliittinen ja sotilaallinen mahti Syyria on vakavassa sisällissodassa. Uskonryhmät, heimot ja erilaiset valtaryhmät surmaavat säälimättömästi toisiaan. Egypti on jakaantunut jokseenkin kahtia jyrkän linjan islamisteihin ja eri tavoin uudistusmielisiin. Uusimpien tietojen mukaan Egyptillä on merkittävä ongelma etelässä eli Niilinvirran yläjuoksulla. Etiopia on jo pitkällä uuden padon rakentamisessa.
Kansainvälinen yhteisö on ollut aivan liian passiivinen kärsivien ihmisten auttamisessa Syyriassa. Toivon säteitä on kuitenkin meidän ihmisten ulkopuolellakin. Ennen ajanlaskumme alkua profeetta Jesaja kirjoitti luvussaan 19. rauhasta ja yhteistyöstä Assurin (Syyrian), Egyptin ja Israelin kesken. Merkittävä uutinen, aikanaan.
