Mitä löytyy, kun Euroopassa laajasti vaikuttavia ideologioita ja uskontoja tutkitaan talousmoraalin, yksilömoraalin, tietämisen ja instituutioiden rakentamisen näkökulmista? Millaisia asioita tällainen syvältä luotaava ja järjestelmällinen analyysi paljastaa meistä ja yhteiskunnistamme?
Valtiotieteitten tohtori Jouko Jääskeläisen tavoitteena on selvittää, miten ristipaineissa elävissä länsimaisissa yhteiskunnissa olisi löydettävissä uudenlainen yhteisöllisyys. Olisiko sellainen toteutettavissa, vaikka yhteiskuntia nakertavat moraalikato, syrjäytyminen, sokea luottamus tietoon sekä talouselämän vuoristoradan lailla toisiaan seuraavat huiput ja romahdukset? Vai ollaanko tässä jo mahdottoman tavoitteen edessä?
Kirjoittaja on ladannut kirjansa lähtökohdaksi melkoisen kysymyspatterin. Ajankohtaisuutensa ja merkittävyytensä takia se on hyvin kiinnostava ja tärkeä mutta myös mittava. Laajan aiheen perkaaminen vain 221 sivun kirjassa saattaakin ensinäkemältä tuntua lähes ylivoimaiselta tehtävältä.
Lukemisen edetessä usko onnistumiseen vahvistuu. Jouko Jääskeläinen on käyttänyt kirjassaan samaa menetelmää, jolla neuvotaan syömään elefantti: pala kerrallaan.
Valitsemansa elefantit Jääskeläinen on pilkkonut seitsemään kokonaisuuteen ja jokaisen niistä vielä useisiin pienempiin näkökulmiin. Tällä metodilla hän käy aiheeseen käsiksi tutkijan ottein sekä löytäjän innostuksella ideologioita ja uskontoja vertaillen. Tuloksena on valtiotieteitten tohtorin tekstiä, joka pitäytyy kuivalta tuntuvaan asiallisuuteen silloinkin, kun käsiteltävä asia antaisi runsaasi aineksia revittelyyn ja pamfletin kirjoittamiseen.
Kirjoittajan valitsemat seitsemän laajaa kokonaisuutta ovat: 1) Kutsu islamin yhteisöön ummaan, 2) Valistus – tiedon yhteisö, 3) Taloudellinen liberalismi ja vaurauden yhteisö, 4) Marksilaisuuden tiedostava yhteisö, 5) Vihreä yhteisö – harvojen vai kaikkien koti, 6) Juutalaisuus – yhteisöllisyyttä ilman määrää, 7) Kristinusko – uudesta yhteisöstä vallanpitäjäksi.
Eräänlaisena pitkän johdantona kirjassa pohditaan, kohtaavatko uskonto ja politiikka? Vanhassa jaossa maalliseen ja hengelliseen nähdään ongelmia. Mielenkiintoisia linjauksia on tarjolla myös uskonnon ja politiikan instituutioista ja pelastusopeista.
Kun seitsemän valittua uskontoa ja ideologiaa on käsitelty, Jääskeläinen tekee löydöistään yhteenvetoa pohtimalla menestyviä ja menehtyviä yhteisöjä sekä juutalais-kristillistä toivon yhteisöllisyyttä. Vaikka kirjoittaja on tunnustava kristitty, ja kirjan viimeisissä osuuksissa viljellään runsaasti raamatunkohtia, kirja onnistuu tarkastelemaan kaikkia uskontoja ja ideologioita tieteellisen viileästi ilman selviä ennakkoasenteita. Tästä kertovat jo runsaat lainaukset ja lukujen lopussa olevat todella mittavat lähdeviittauksien listat.
Yhteenveto:
Mitä löytyy, kun Euroopassa laajasti vaikuttavia ideologioita ja uskontoja tutkitaan talousmoraalin, yksilömoraalin, tietämisen ja instituutioiden rakentamisen näkökulmista? Mitä tällöin paljastuu meistä ja yhteiskunnistamme? Vaikka kirjoittaja on tunnustava kristitty, hän onnistuu tarkastelemaan kaikkia uskontoja ja ideologioita tieteellisen viileästi ilman selviä ennakkoasenteita. Tuloksena on kiinnostava ja tärkeä ajankuva, jossa uskalletaan ottaa kantaa myös vaikeissa kysymyksissä.
https://www.seurakuntalainen.fi/blogit/kirjablogi-kuljemmeko-kohti-uudenlaista-yhteisoa-vai-lisaantyvaa-sirpaloitumista/
Reijo Telaranta on laatinut kirja-arvosteluja mm. lehdille ja Ylen radiokanavalle. TV7 kanavalla viisi vuotta lähetetyn viikoittaisen Kirja ohjelman kyljessä syntyi lähes 700 kristillisen kirjan kirjablogi, joka jatkuu ja kasvaa edelleen osoitteessa www.rwijotelaranta.fi.
Jouko Jääskeläinen, Uutta yhteisöä etsimässä, Seitsemän näköalaa politiikasta, uskonnosta ja arvoista, Päivä 2017
