Nuorena kansanedustajana 90-luvun alussa usein pysäköin autoni eduskuntatalon eteen ja kiiruhdin sisään. Tänään tuolle alueelle pääsevät vain merkittävät vieraat. Turvajärjestelyt ympäröivät koko rakennuksen.
Arvotutkimuksissa ihmisille tärkeää on turvallisuus. Muutokset ovat olleet suuria ja turvattomuuden uhka maailmankylässämme on lisääntynyt.
Turvattomuus näkyy yllättävänä väkivaltana. Olemme ehkä jo unohtaneet Balkanin historian pahat vuosikymmenet. Syyria ja monet alueet Lähi-idässä vaikeroivat väkivallan keskellä.
Suuria ja pieniä instituutioita on luotu ihmisten elämän parantamiseksi. Apostoli Paavali suhtautui myönteisesti jopa kristinuskon kannalta ristiriitaiseen esivaltaan. Jokaisella on oikeus omantuntonsa perusteella vetäytyä syrjään ja olla vaatimatta oikeuksia itselleen. Ei ole oikein tottelemattomuudella tai väkivallalla ajaa omaa etuaan.
Uskonnon julkista harjoittamista myös kritisoidaan. Meitä kuitenkin kehotetaan harjoittamaan ja harjaannuttamaan uskoa. Mainittu opettajamme neuvoi rukoilemaan kaiken esivallan puolesta, että saisimme viettää rauhallista elämää hurskaasti ja arvokkaasti. Onkohan meillä lännessä tuo rukous lisääntynyt vai vähentynyt?
Usein rajoja ja käskyjä varmempi keino on sisäinen kontrolli. Jos sisimmässämme vaikuttavat arvot ohjaavat meitä totuuteen ja yhteisöllisyyteen, on tilanne hallinnassa. Tätä tarvitaan, kun rajaton maailmankylämme muuttuu.
Olemme saaneet kuulla kauniita todistuksia maahanmuuttajilta. Kristillinen usko on tuonut ilon heille, jotka tulivat luoksemme kovin erilaisen ajattelun ja turvattomuuden maailmasta. Tämä antaa toivoa.
