Ratikka vahvistaisi nykyistä kaavoituslinjaa, jossa rakennetaan pieniä kerrostalohuoneita keskustoihin. Tämän tilalle tarvitsemme kuitenkin monimuotoista asuntokantaa, kirjoittajat esittävät.
Monet ovat esittäneet, että Vantaan ratikka voitaisiin maksaa siitä saatavilla verotuloilla. Kun tarkastellaan Vantaan verotulokehitystä vuosina 2014–2019, näyttää todella heikolta. Vantaan muuttovoitto näinä vuosina on ollut yli 20 000 asukasta eli noin 2 prosenttia vuodessa.
Monilla uusista asukkaista työllisyysaste on varsin matala ja koulutustaso alhainen. Vantaalle on rakennettu pääosin pienasuntoja keskustoihin ja väylien varteen. Tämä ei ole tuonut Vantaalle oman talouden vahvistumista. Vantaan asukasta kohden lasketut kuntaverotulot vuonna 2019 olivat 3775 euroa. Tällä luvulla olemme Uudenmaan kuntien tilastossa sijalla 17. Kun tarkastellaan verotulokehitystä vuosina 2014–2019, siis kuuden vuoden aikana, niin nousu on ollut 94 euroa eli keskimäärin alle 20 euroa asukasta kohden. Mukana tässä ovat siis myös yhteisövero ja kiinteistövero.
Parhaiten naapureistamme on pärjännyt Helsinki, jonka kuntaverotulojen kasvu ja valtionosuuksien muutos 2014–2019 ei ole ollut aivan huippua, mutta nämä yhdessä kiinteistö- ja yhteisöverotulojen kanssa tekevät siitä alueen selvän voittajan.
Helsingin verotulokehitys vertailuaikana on ollut lähes 600 euroa eli keskimäärin 100 euroa asukasta kohden vuodessa. Muista naapurikunnista Espoo, Nurmijärvi, Tuusula ja Sipoo kuuluvat selviin pärjääjiin. Niissä asukasta kohden laskettu verotulojen kehitys on ollut noin 150 euroa Vantaa parempi vertailuvuosina 2014–2019. Vantaan taloutta ovat korjanneet valtionosuudet, joita se on saanut noin 150 euroa asukasta kohden lisää.
Vantaan tulee siis tehdä asioita toisella lailla. Ratikka vahvistaisi nykyistä kaavoituslinjaa, jossa rakennetaan pieniä kerrostalohuoneita keskustoihin. Tämän tilalle tarvitsemme kuitenkin monimuotoista asuntokantaa, pientaloja, pari- ja omakotitaloja, joissa asuminen on pysyvämpää ja turvaa paremman verotulokehityksen.
Nykyisessä tiukassa taloustilanteessa ratikka on meille liian kallis vaihtoehto, eikä se tuo suhteellista etua alueen kuntien kilpailutilanteessa. Tasainen ja viisas kasvu on Vantaalle nykytilannetta parempi. Toiset eivät velkojamme ja investointejamme maksa, jos emme itse verotulojen kerryttämisestä huolehdi.
Jouko Jääskeläinen, kaupunginvaltuutettu (kd.) kaupunginhallituksen jäsen, valtiotieteiden tohtori, vaaliehdokas
Juha Malmi, kaupunginvaltuutettu (kd.) ekonomi, KTM, yrittäjä, vaaliehdokas
