Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SUPER on julkaissut kiintoisan tutkimuksen jäsentensä käsityksistä päivähoitotyössä. Monet havainnot ansaitsevat tulla mainituiksi tässäkin.
Kuntien päivähoidossa oli vuonna 2010 yksivuotiaista yksi prosentti, kaksivuotiaista 48% ja 5-vuotiaista 72%. Laajan kansainvälisen tutkimuksen mukaan päivähoidon riskitekijöitä ovat lapsen liian varhainen ikä hoitoon tultaessa, liian pitkät hoitopäivät, liian suuret ryhmät ja usein vaihtuvat tai epäpätevät hoitajat.
Päivähoito kuuluu koko lailla tasaisesti joko opetustoimen tai sosiaalitoimen alaisuuteen. Kolmasos...
More
lapset
Tarvitsemme uusia hyvinvoinnin tukitoimia
Syrjäytyminen ei ole enää vain alueellinen, syrjäseuduille keskittyvä ilmiö, vaan myös taajaan asuttujen kasvukeskusten ongelma. Sosioekonomiset erot ovat jatkuvassa kasvussa. Niiden vaikutukset eivät ilmene vain koko väestön kattavina tuloerojen kasvuna, vaan myös terveys- ja hyvinvointieroina.
Sijoitettujen lasten hoitokustannukset maksavat Suomen kunnille yli 600 miljoonaa euroa vuosittain. Summa on kasvanut lähes 200 miljoonaa euroa viidessä vuodessa. Laitoshoitoon sijoitetun lapsen hoito maksaa n. 70.000 €/vuosi ja perhehoito n. 16.000 €/vuosi. Jos nuorella on päihde- tai huumeongelmia...
More
Lapsiperheiden köyhyys vaatii erityistoimia
Tiistaina 27.11. vietettiin kansainvälisen köyhyyden päivää. Köyhyysrajana Suomessa pidetään kuuttakymmentä prosenttia keskitulosta. Tämän rajan alapuolella on merkittävä määrä myös lapsiperheitä. Eräiden arvioiden mukaan noin 150 000 lasta elää köyhyydessä.
Erityisiä toimenpiteitä tarvitaan niissä tilanteissa, joissa köyhyys periytyy sosiaalisista ja taloudellisista syistä. Perheet ja usein erityisesti yksinhuoltajat tarvitsevat rinnalla kulkemista ja kuntien sekä vapaaehtoisjärjestöjen aktiivisia toimia.
Osa laskennallisen köyhyyden lisääntymisestä johtuu verotuksesta, joka viime vuosi...
More
Miten lapsemme voivat?
Pelastakaa Lapset ry:n julkaiseman kansainvälisen raportin mukaan lasten hyvinvointi on kääntynyt Suomessa laskuun. Edellisessä lasten hyvinvointivertailussa Suomi sijoittui toiseksi, kun tällä kertaa (2005–2010) Suomi oli pudonnut sijalle 14. Kehityksen indeksissä lasten hyvinvointia oli mitattu mm. lapsikuolleisuutta, lasten aliravitsemusta ja koulunkäyntiä vertaamalla. Yllättävää oli, että naapurimaamme Ruotsi putosi hyvältä kolmossijalta aina 19. sijalle asti.
Tilastollinen sijoittuminen hyvinvointimittausten kärkipäähän ei ole itsetarkoitus, mutta Suomen sijoituksen heikkenemisen arvio...
More